Aurinkokuntamme

 

Aurinkokuntame koostuu auringosta, 9 planeetoista, niiden 78 kuusta, asteroideista, komeetoista, pölystä ja kaasusta. Kaikki planeetat, asteroidit, ja komeetat kiertävät aurinkoa, aurinkokuntamme keskustaa. Suurin osa aurinkokuntamme osista kiertävät aurinkoa pyöreillä tai soikeilla radoilla. Kaikki planeetat kiertävät aurinkoa vastapäivään. Aurinkokuntamme alkoi kasaantua miljardeja vuosia sitten, kun kaasuista ja pölyistä alkoi muodostua aurinko, planeetat ja aurinkokunnan muut osat.

Aurinko

Aurinko on maata lähinnä oleva tähti, ja myös aurinkokuntamme keskusta. Aurinko on jättimäinen, pyörivä tulikuuma kaasupallo, aurinko saa energiansa siellä tapahtuvista ydinreaktioista. Auringon valo lämmittää meidän maapalloamme ja tekee elämän mahdolliseksi siellä. Aurinko on aktiivinen tähti.

Jotta voisimme ymmärtää miten aurinko toimii, on helpottavaa ajatella , että aurinko koostuu eri kerroksista. Auringon sisin osa on se alue jossa lämpöenergia syntyy. Energia kulkee ensin "radiatiivisen" alueen läpi, missä photonit kuljettavat energiaa. Energialta kestää miljoonia vuosia, että se pääsisi tämän alueen läpi. "Convetion"-alueella energiaa kuljetetaan paljon nopeammin. Tällä kertaa kaasujen liike auringossa kuljettaa energiaa ulospäin. Kaasut sekoittuvat tällä alueella, mistä syntyy kuplia. Tämä kupliva efekti voidaan nähdä auringon pinnalla.

 

Merkurius

Merkurius on aurinkokuntamme sisin planeetta ja se on pienempi kuin Maan kuu. Sen pinta on täynnä kraatereita, kuten kuulla, mutta sen pinnanlämpötila voi nousta jopa 430°C, koska merkurius on niin lähellä aurinkoa ja kääntyy niin hitaasti. Merkuriuksesta ei tiedetä niinpaljoa, koska sitä on vaikea nähdä ja vain yksi avaruusluotain on pystynyt tutkimaan planeettaa.

 

Venus

Venus on toiseksi lähin planeetta auringosta katsottuna ja on maan lähin planeetta aurinkokunnassa. Venus on kirkkain kohde taivaalla auringon ja kuun jälkeen, ja sevälillä näyttää kirkkaammalta kuin aamu- tai iltatähdet. Venus on vähän maata pienempi ja sen sisus on samanlainen kuin maalla. Emme pysty näkemään venuksen pintaa koska sitä peittää paksu pilvikerros. Mutta avaruusluotaimet ovat näyttäneet, että venuksen pintaa peittävät kraaterit, tulivuoret, vuoret ja suuret laavakentät. Venuksen pinta ei ole sellainen paikka missä voisi asua, lämpö on erittäin korkea, ilma painaa liikaa ja pilvissä olevat hapot haisevat mädille kananmunille. Venuksessa on yllättävän kova paine, joka johtuu rikki- ja happokaasuista. Tästä johtuen ensimmäiset Venuksen tutkimusalukset tuhoituivat, kun odotettua suurempi paine murskasi luotaimet ennen, kuin ne edes pääsivät pinnalle asti.

 

Maa

Maa, suurin kallioplaneetta, syntyi 4,5 miljardia vuotta sitten. Maan pinta on jaettu neljään osaan, mikä on tyypillistä kallioplaneetoille. Maan keskusta voi lämmetä jopa 5000°C. Maan pinta on ainoa jossa on nestemäistä vettä. Vuoret, joet, tulivuoret ja aavikot ovat esimerkkejä maan pinnasta. Maalla on myös yksi kuu. Maapallon ilmasto on ainoa, joka pystyy ylläpitämään elämää ja, jolla myös on elämää.

 

Mars

 Marsin pintaa peittää ruostekerros, mistä planeetta saa punaisen värinsä. Sen alla on tulivuoria, kanjoneita, kraateroitunut maa ja hiekkadyynit. Näistä maanmerkeistä kiinnostavimpia ovat kuollut tulivuori Olympos Mons ja suuri kanjoni Valles Marineris. Olympos Mons kohoaa korkealle maanpinnan yläpuolelle ja se on koko linnunradan korkein vuori. Valles Marineris on erittäin suuri kanjoni, joka on noin USA:n kokoinen. Marsilla on kaksi kuuksi laskettavaa asteroidia, jotka ovat jääneet pyörimään Marsin kiertoradalle.

 

Asteroidit

Asteroidit ovat kiviä, joiden uskotaan olevan peräisin aurinkokunnan synnystä, noin 4600 miljoonaa vuotta sitten. Ne ovat suuria ja oudon muotoisia kiviä. Asteroidivyöhyke ,joka sijaitsee marsin ja Jupiterin välillä, koostuu tuhansista asteroideista. Tiedemiehet ajattelevat että nämä asteroidit voisivat olla peräisin aurinkokunnan luonnin jälkeen hajonneesta planeetasta. Suurimmille asteroideille on annettu nimet.

 

 

Jupiter

Jupiter on aurinkokuntamme suurin planeetta. Jättiplaneetoilla ei ole samanlaisia kerroksia sisällään niin kuin maan kaltaisilla planeetoilla. Jättiplaneettojen historia on erillainen. Niiden sisus koostuu kaasuista, esim. happi ja helium, jotka muuttuivat nestemäisiksi Jupitein sisällä. Liike planeetan sisäälä auttoi muodostamaan erittäin voimakkaan vetovoiman Jupiteriin. Tämän ansiosta Jupiter vetää kaikki meteoriitit, jotka tulevat sen vaikutuspiiriin. Jupiterin voidaan sanoa täten "suojelevan" maata meteoriiteilta. Jupiterilla on myös renkaat ympärillänsä, kuten Saturnuksella, mutta ei yhtä suuret. Nämä näkyvätkin vain infrapuna kuvauksella.

 

 

Saturnus

Saturnuksella, kuudennella planeetalla auringosta, on suuret ja upeat renkaat ympärillään. Nykyään tiedämme, että Saturnuksella on 28 kuuta, renkaidensa lisäksi. Kuut ja renkaat näkyvät hyvin planeetasta otetuista kuvista. Renkaat ovat rakentuneet meteoriiteista ja kuista hajonneista palasista. Kuut "paimentavat" rengasta pitäen ne samassa tasaisessa asennossa omalla painovoimallaan. Titan-niminen kuu on yksi ainoista kuista, joilla on happea.

 

 

 

Uranus

Uranus on seitsemäs planeetta, ja sen akseli on oudossa suunnassa verrattuna aurinkoon. Tämä saa aikaan epätavalliset sääkaudet ja myös uniikit magneettiset ja sähköiset kentät. Uranus on kaasuplaneetta kuten Saturnus, Neptunus ja Jupiter. Se on muodostunut, kun suuret määrät hiilidioksiidia, heliumia ja metaania on jäätynyt sen pinnalla. Uranuksellakin on renkaita ja 21 tunnettua kuuta.

 

 

 

Neptunus

Neptunus, joka yleensä on kahdeksas planeetta, on erittäin kylmä kaasuplaneetta. Joskus Pluton kiertorata käy lähempänä aurinkoa, jolloin siitä tulee kahdeksas planeetta. Planeetan sinertävä väri johtuu sen metaanisista kaasuista. Planeetalla on kahdeksan kuuta ja erittäin pienet renkaat.

 

 

 

Pluto

Pluto on yleensä ulkoisin planeetta, ja se on ainoa planeetta johon ei vielä ole maapallolta ole lähetetty avaruusalusta. Tämä mysteerinen planeetta on oikeastaan tupla-planeetta, sillä sen ainoa kuu, Charon; on erittäin lähellä Plutoa ja se on myös Pluton kokoinen. Pluton erikoinen kiertorata johtaa siihen, että siitä tulee välillä kahdeksas planeetta. Pluto oli kahdeksantena planeettana helmikuun yhdennestätoista 1979 helmikuun yhdenteentoista 1999. Nyt Pluto pysyy 9:tenä planeettana 23 vuosisataan asti